Samba no pé -workshoppien satoa, osa 1

Hei kaikki innokkaat samban tanssijat ja tietysti blogimme lukijat!

Sambitious veti muutaman samba no pé -workshopin Turun sambakoulu Cariocan tiloissa alkukeväästä 2016. Ensimmäisen workshop-setin vetäjinä toimivat Kati ja Salla ja toisen Fanny. Koska käsiteltyjä asioita samba no pén parissa oli lukuisia, eikä samba no pé -tyylejä ole pelkästään yksi tai edes muutamia, tulemme tekemään samba no pé -kurssien sadosta mielenkiintoisen blogikirjoitussarjan.

Ensimmäisen osan antia on sukellus samba no pén perusasioihin ja yhteen tapaan ajatella askel.

Samba on polyrytminen tanssi, jossa ilmennetään kuultua musiikkia. Rytmin luo bateria, rumpuryhmä, joka soittaa päällekkäisiä ja hyvin monipuolisia rytmikuvioita rummuillaan. Yksittäisten soitinryhmien soittamat rytmikuviot muodostavat svengaavan ja monikerroksisen rytmiverkon, josta yksi tanssija nappaa kuunneltavakseen ja tanssittavakseen yhden, toinen toisen soittimen äänen. Taitavat tanssijat monesti myös vaihtavat tyyliään kesken tanssin sen mukaan, mitä valitsevat kuunneltavaksi tai mitä bateria päättää tarjota. Sambassa on tavallista, että kaikki soittimet eivät aina soita yhtäaikaa, vaan osa hiljenee ja antaa tilaa muille instrumenteille. On tärkeää reagoida musiikin muutoksiin myös samba no péta tanssittaessa.

Pohjaviesti tanssijallekin on kuitenkin selkeä: iso bassorumpu surdo määrittää baterian, ja täten myös tanssijan, pohjasykkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että samba no pén on myös asetuttava surdon määrittämien rajojen sisäpuolelle. Rytmiin kuuluu myös monta muuta elementtiä, joista voidaan olla monta mieltä. Rytmin monipuolisuus aiheuttaa sen, että samaa askelsarjaa on mahdollista tanssia niin sanotusti oikein todella monella erilaisella tyylillä, aloituksella ja rytmityksellä – kunhan kunnioitetaan surdoja! Samaa mieltä voidaan olla siitä, että samba no péssa on kolme kokonaista askelta, joita tyylitellään erilaisin painoin ja aksentein riippuen kulloinkin halutusta (tai tahattomasti valitusta) tyylistä ja tietysti tanssijan näkemyksestä askeleen suunnasta, voimasta, olemuksesta ja niin edelleen.

Lähtökohtaisesti samba no péita tehdään kerrallaan ainakin kaksi (eli toiselle puolelle aloittaen kolme askelta ja sitten vielä toiselle puolelle aloittaen kolme askelta). Monesti taitavaa tanssijaa mitataan sen mukaan, kuinka paljon ja kuinka laadukasta samba no péta hän tanssii. Yleensä samba no péta tanssitaankin siis paljon pidempään kuin kaksi askelta. Samba no pé on samban tärkein askel, jota mielestämme myös pitää jaksaa tanssia pidempiä osuuksia ja mitä tarkemmin, sitä parempi tanssijana tietysti on!

Suurin osa on luultavasti samaa mieltä edellä mainituista asioista. Asia muuttuukin hieman monimutkaisemmaksi ja tulkinnanvaraisemmaksi, kun alamme pohdiskella, missä askeleen painotus ja niin sanottu ”ykkönen” on. Ykkösellä tarkoitamme tietenkin rytmin ensimmäistä iskua – iskua, jota edeltää tahtiraja ja monesti rytmikuvio tai esimerkiksi kokonaisuus rytmejä alkaa taas alusta. Moni sambakoulu soittaa surdon iskun ykkösiskulle. Yksi poikkeuskouluista on Mangueira, tämän vuoden voittajakoulu, joka soittaa sambassa bassorummun iskun aina vasta kakkosiskulle. Samaa batucadan poikkeuksellista tyyliä edustaa myös Helsingin sambakoulu Império do Papagaio, jonka rytmiin Sambitiouskin on sambansa oppinut. Surdon lisäksi myös monet muut soittimet aloittavat ykkösiskulta, kun ne astuvat mukaan musiikkiin uutena kerroksena. Hyvä ja helposti kuultava esimerkki tästä on chocalho, joka on kaksin käsin ravistettava ja voimakkaasti helisevä, pienistä lautasista koostuva useampirivinen tanko. Chocalho korostaa sambassa tahdin ensimmäisen iskun ensimmäistä kuudestoistaosaa ja iskun viimeistä kuudestoistaosaa (ennen kuin kuvio alkaa jälleen alusta kakkosiskulla).

Tanssijat laskevat useimmiten kaseja, eli tempon iskuja aina kahdeksaan iskuun asti. Jos teemme siis samba no péta täyteen tempoon baterian soiton mukaisesti, yhdessä kasissa on kahdeksan samba no péta ja jos teemme puolitempoon, samba no péita on neljä.

Sambitiousin näkemys samba no pésta suhteessa rytmiin on selkeä. Jalka astuu aina edessä ykkösiskun! Toki samba no péta voi tehdä monenlaisella aksentilla (lantion paino käy voimakkaammin yhdessä suunnassa kuin toisessa, ja vartalon muu liikekieli myötäilee tätä), ja siitä kirjoitamme nimenomaan tulevissa samba no pé -kirjoituksissamme. Tanssiminen ykkösiskulla taakse on tietenkin mahdollista, teemmehän cha cha chaa -askellustakin ykkösellä taakse, mutta tämä rytmitystapa ei mielestämme tee oikeutta samban monikerroksiselle poljennolle, johon kuuluu se, että rytmi ”hengittää”! Tällä kertaa keskitymme kuitenkin perusasioihin, ja nimenomaan eteenpäin aksentoivaan samba no péhen.

Ilman svengiä samba ei ole oikeastaan mitään. Siksi samba no pé -askelta harjoitellessa kannattaa tiedostaa, että askeleeseen saa lisää puhtia varastamalla edellisestä iskusta (toisin sanoen ennen sitä ykköstä) tilaa siihen, että astut taakse astuvan askeleen jo ennen eteenpäin astuvaa ykkösaskelta. Lähdet siis askeleeseen jalkojen avauksella. Tätä kutsutaan taakse aloittavaksi samba no péksi. Toisin sanoen, jos tanssit oikealla eteen, viet vasemman taakse jo ennen ykköstä (ja-laskulla) ja toisin päin. Tämä tuo ihan uudella lailla potkua askeleen aloitukseen ja tämän aloitustavan harjoittelu avustaa huomattavasti nopeita kiirealoituksia tanssin tiimellyksessä.

Yhtä tärkeää on kuitenkin opetella aloittamaan askel eteen, eli viemällä suoraan ykkösellä oikea jalka eteen tai vasen jalka eteen. Tätä kutsutaan eteen aloittavaksi samba no péksi. Huomaa: hitaassa tempossa tämän tyylin rytmitys saattaa helposti laahautua taa-ti-ti -tyyliseksi rytmiksi, mikä ei ole väärin, mutta rytmin ei tarvitse olla staattinen ellei bateria ole todella staattinen. Nopeassa tempossa eteenpäinkään aksentoiva samba no pé ei ole taa-ti-ti, vaan rytmi alkaa väistämättä tasoittua ja hakeutua tasapainoisemmaksi myös sen takia, ettei tällaista tiukkaa rytmikuviota soita yksikään baterian instrumentti eikä bateria kokonaisuutenakaan kuulosta kippoti-koppoti- eli taa-ti-ti -tyyliseltä.

Blogipostauksen loppuun kokosimme näytepalat ykkösellä eteen aloittavasta samba no pésta, jossa jalka on ykkösellä edessä. Videolla näkyvässä tyylissä perusaskelta on tyylitelty tällä kertaa niin, että myös aksentti ja paino ovat ykkösellä edessä. Tätä kutsutaan eteen painottuvaksi samba no pé -tyyliksi tai eteen aksentoivaksi samba no pé -tyyliksi. Rytminä on taa-ti-ti. Samaa rytmiä voidaan käyttää pohjana todella monenlaisissa samba no pé -tyyleissä, kuten Suomessa äärimmäisen suositussa ns. taakse aksentoivassa tyylissä. Tästä lisää seuraavilla kerroilla! 🙂

Muistathan klikata päälle HD-vaihtoehdon videoista saadaksesi parhaan mahdollisen laadun!

Hidas, eteenpäin painottava samba no pé:

Keskinopea eteen painottuva samba no pé:

Videoiden taustalla soi Loops of Delightin batucada-looppipaketin avulla rakennettu rytmi. Loops of Delightin Samba Enredo Loops -tuotteeseen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.

Kaiken kaikkiaan samba no pé ei ole yksinkertainen askel, vaikka niin monesti luullaan. Yhtä oikeaa tyyliä ei ole, ja yksinkertaistenkin asioitten selittäminen tarpeeksi selkeästi vaatii useamman kappaleen tekstiä, kuten kirjoituksestamme saattaa päätellä. Toivomme kuitenkin, että tämä blogipostaus avasi hieman paremmin samba no pén maailmaa ja herätti ajatuksia. Videot tuovat kenties apua omiin samba no pé -harjoitteluhetkiisi! Tulevissa osissa tulemme kirjoittamaan hieman enemmän muista aksenteista kuin tästä perinteisestä eteenpäin painottavasta aksentista. Kuitenkin, mitä tulee rytmiikkaan, pääpiirteisesti ne asiat pysyvät lähes samoina eri tyyleissä kuin tässä postauksessa selitetyissä.

Tämän postauksen kirjoittivat yhteistyössä Fanny sekä Kati 🙂